Yhdistyneiden kansakuntien päivä 24.10.

Kalenteriin Yhdistyneiden kansakuntien päivä lisättiin vuonna 1968 ja vakiintunut liputuspäivä se on ollut vuodesta 1987 lähtien. Suomen lipun lisäksi YK:n päivänä voi liputtaa myös YK:n virallisella lipulla. Useissa maissa vietetään myös YK-viikkoa, joka ajoittuu ajalle 20.–26.10. riippumatta siitä, alkaako viikko 20.10. vai ei.

• Yhdistyneiden kansakuntien historia lyhyesti
• Suomalaisia Yhdistyneiden kansakuntien tehtävissä
• Yhdistyneiden kansakuntien järjestöt
• Yhdistyneiden kansakuntien teemat
• Yhdistyneet kansakunnat 3 minuutissa
• Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan esipuhe

 

Yhdistyneiden kansakuntien historia lyhyesti

Yhdistyneiden kansakuntien perustaminen alkoi jo toisen maailmansodan aikana, kun Yhdysvaltojen presidentti Franklin D. Roosevelt ja Iso-Britannian pääministeri Winston Churchill allekirjoittivat niin sanotun Atlantin julistuksen vuonna 1941, johon kirjattiin näiden maiden näkemyksiä muun muassa sodanjälkeisestä maailmasta.

Vuonna 1942 akselivaltoja vastaan liittoutuneet valtiot kokoontuivat Washingtonissa. Kokoontumisen tavoitteena oli allekirjoittaa niin kutsuttu Yhdistyneiden kansakuntien julistus, joka pohjautui Atlantin julistukseen. Osallistuneista 26 valtiosta 21 allekirjoitti julistuksen.

Iso-Britannian, Yhdysvaltojen, Neuvostoliiton ja Kiinan edustajat kokoontuivat Moskovassa vuonna 1943. Kokouksen lopputuloksena oli niin sanottu Moskovan julistus, jossa todettiin, että ”kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseksi tuli perustaa ensi tilassa kansainvälinen järjestö, jonka jäsenyys olisi avoin sekä pienille että suurille valtioille”.

Vuonna 1945 YK:n 50 perustajajäsentä kokoontuivat San Franciscossa 25.4–26.6. Kaikki osallistuneet maat hyväksyivät yksimielisesti ja allekirjoittivat Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan sekä Kansainvälisen tuomioistuimen perussäännön. Tämä peruskirja astui voimaan 24.10.1945, kun Iso-Britannia, Yhdysvallat, Neuvostoliitto, Kiina ja Ranska ratifioivat peruskirjan. Perustajajäseniä YK:lla katsotaan olevan 51.

Tällä hetkellä (vuonna 2022) YK:ssa on 193 jäsenmaata. Uusin jäsenmaa on vuonna 2011 itsenäistynyt ja samana vuonna Yhdistyneisiin kansakuntiin liittynyt Etelä-Sudan. Voit katsoa YK:n jäsenmaiden listan suomeksi Globaliksen-sivuilta tai jäsenmaiden listan englanniksi YK:n omilta sivuilta.

Suomalaisia Yhdistyneiden kansakuntien tehtävissä

Suomalaisista muutama on työskennellyt merkittävissä rooleissa Yhdistyneissä kansakunnissa.

Ensio Siilasvuo on yksi pisimpään Yhdistyneiden kansakuntien tehtävissä työskennellyt suomalainen, noin 15 vuotta. Vuonna 1957 hänet nimitettiin YK:n rauhanturvajoukkojen komppanian päälliköksi Suezille. Tämän jälkeen Siilasvuo työskenteli muun muassa esikuntaupseerina YK:n tarkkailijaryhmässä Libanonissa, suomalaispataljoonan komentajana Kyproksella sekä YK:n aselevon valvontajärjestö UNTSO:n apulaiskomentajana Jerusalemissa. Siilasvuo päätti YK-uransa Lähi-idän joukkojen pääkoordinaattorina vuoden 1979 lopussa.

Ensimmäinen suomalainen nainen YK:ssa oli Helvi Sipilä, joka oli järjestön ensimmäinen naispuolinen apulaispääsihteeri vuosina 1972–1980. Hänen virkakautensa suurimpiin tapahtumiin kuuluvat Kansainvälinen naisten vuosi 1975 sekä ensimmäinen naisten aseman parantamista käsitellyt maailmankonferenssi. Hänen virkakaudellaan alkoi myös myös Naisten vuosikymmen (1976–1985). Sipilä edisti myös Yhdistyneiden kansakuntien Naisten kehitysrahasto UNIFEM:n perustamista.

Presidentti Martti Ahtisaari on toiminut useissa eri virkatehtävissä YK:ssa. Hän on ollut apulaispääsihteeri sekä pääsihteerin erityisavustaja Namibiassa. Vuonna 2005 Yhdistyneiden kansakuntien silloinen pääsihteeri Kofi Annan nimitti Ahtisaaren rauhanneuvottelijaksi Kosovoon.

Vuonna 1998 entinen Suomen pääministeri Harri Holkeri toimi YK:n nimittämässä Pohjois-Irlannin rauhankomiteassa. Tämän lisäksi hän on toiminut Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen, hätäkokouksen sekä kahden erikoiskokouksen puheenjohtajana vuosina 2000 ja 2001.

Vuonna 2015 Laura Londén valittiin YK:n apulaispääsihteeriksi sekä YK:n väestörahasto UNFPA:n hallinnosta vastaavaksi varapääjohtajaksi. Tätä ennen Londén on työskennellyt lähes 30 vuotta YK:n eri järjestöissä vuodesta 1990 lähtien. Uransa hän aloitti Palestiinassa, jonka jälkeen hän on toiminut YK:n eri päämajoissa sekä kenttätoimistoissa mm. New Yorkissa, Bosniassa, Kroatiassa, Liberiassa ja Sveitsissä.

Yhdistyneiden kansakuntien järjestöt

Yhdistyneisiin kansakuntiin kuuluu lukuisia erityisjärjestöjä, rahastoja ja ohjelmia. Näiden tehtävä ja tarkoitus on muun muassa edistää taloudellista ja sosiaalista kehitystä.

Tunnetuimpia näistä ovat varmastikin YK:n lastenrahasto UNICEF, YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCO sekä Maailman terveysjärjestö WHO.

Listat Yhdistyneiden kansakuntien erityisjärjestöistä, rahastoista ja ohjelmista voit katsoa esimerkiksi seuraavien linkkien takaa: YK:n järjestöt suomeksi, YK:n järjestöt englanniksi.

Yhdistyneiden kansakuntien teemat

Yhdistyneillä kansakunnilla on useita, jokavuotisia merkkipäiviä, joilla tuetaan ja pyritään parantamaan ihmisten oikeuksia ympäri maailman. Merkkipäivien lisäksi YK nimeää teemaviikkoja, teemavuosia ja teemavuosikymmeniä.

Suomalaisessa kalenterissa YK:n merkkipäivistä Yhdistyneiden kansakuntien oman päivän (24.10.) lisäksi virallisiksi on merkitty kansainvälinen naistenpäivä (8.3.) sekä kansainvälinen lasten päivä (20.11.).

Voit katsoa Yhdistyneiden kansakuntien teemapäivien listan suomeksi täältä sekä listauksen englanniksi YK:n omilta sivuilta.

Kansainvälisiä viikkoja, vuosia tai vuosikymmeniä ei juurikaan Suomessa juhlita, mutta mediassa niistä saatetaan mainita. Näiden teemat on listattu englanniksi Yhdistyneiden kansakuntien sivustolle. Pääset katsomaan listat alla olevien linkkien takaa:

• YK:n kansainväliset teemaviikot
• YK:n kansainväliset vuodet
• YK:n kansainväliset vuosikymmenet

Yhdistyneet kansakunnat 3 minuutissa

Animaatio Yhdistyneiden kansakuntien historiasta. Animaation toteuttaja Suomen YK-liitto / UNA Finland.

Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan esipuhe

Me Yhdistyneiden Kansakuntien kansat, vakaana tahtonamme

 

pelastaa tulevat sukupolvet sodan vitsaukselta, joka jo kahdesti nykypolven eläessä on tuottanut ihmiskunnalle sanomattomia kärsimyksiä,

 

uudelleen vakuuttaa uskovamme ihmisen perusoikeuksiin, ihmisyksilön arvoon ja merkitykseen, miesten ja naisten sekä kansakuntien, suurten ja pienten, yhtäläisiin oikeuksiin,

 

luoda olosuhteet, joiden vallitessa oikeudenmukaisuutta sekä kunnioitusta sopimuksista ja muista kansainvälisen oikeuden lähteistä johtuvia velvoituksia kohtaan voidaan pitää yllä,

 

edistää sosiaalista kehitystä ja parempien elämisen ehtojen aikaansaamista vapaammissa oloissa,

 

sekä tässä tarkoituksessa

 

osoittaa suvaitsevaisuutta ja elää keskenämme rauhassa hyvinä naapureina,

 

yhdistää voimamme kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseksi,

 

omaksua periaatteita ja luoda menettelytapoja, jotka takaavat sen, ettei asevoimaa käytetä muutoin kuin yhteiseksi eduksi, sekä

 

käyttää hyväksi kansainvälisiä toimielimiä kaikkien kansojen taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen edistämiseksi,

 

olemme päättäneet yhdistää ponnistuksemme näiden päämäärien toteuttamiseksi.

 

Tässä tarkoituksessa ovat hallituksemme San Franciscon kaupunkiin kokoontuneiden edustajiensa välityksellä, jotka ovat esittäneet oikeiksi ja asianmukaiseen muotoon laadituiksi todetut valtakirjansa, sopineet tästä Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjasta ja perustavat täten kansainvälisen järjestön, jonka nimenä on oleva Yhdistyneet Kansakunnat.

(Lähde: Finlex: Yhdistyneiden Kansakuntien PERUSKIRJA) (Peruskirja englanniksi)

Yhdistyneiden kansakuntien päivä 2025

Yhdistyneiden kansakuntien päivää vietetään vuonna 2025 perjantaina 24.10.