Kansallinen veteraanipäivä 27.4.

Kansallista veteraanipäivää juhlittiin ensimmäistä kertaa vuonna 1987 itsenäisen Suomen täyttäessä 70 vuotta. Tämä on yllättävän uusi päivämäärä, ottaen huomioon, että Lapin sodasta oli kulunut jo useita kymmeniä vuosia. Sodissa kaatuneita muistettiin jo omalla muistopäivällään, kaatuneitten muistopäivällä, jota vietetään toukokuun kolmantena sunnuntaina.

 

• Kansallisen veteraanipäivän historia lyhyesti
• Kansallisen veteraanipäivän vietto
• Sotiemme veteraanit
• Veteraanin iltahuuto

 

Kansallisen veteraanipäivän historia lyhyesti

Syy miksi kansallista veteraanipäivää on alettu viettämään vasta 1980-luvulla juontaa juurensa sodan jälkeisiin vuosiin. Suomi oli Pariisin rauhansopimuksen mukaan sotaan syyllinen ja yksi häviäjämaista. Näin ollen sodan käyneitäkään ei arvostettu; tämän mielipiteen valossa hehän hävisivät. Huonoimmillaan sotiemme veteraanien arvostus oli 1960- ja 1970-luvuilla, kun tiedotusvälineissä jopa syyllistettiin ja solvattiin sodankäyneitä. Suurin osa suomalaisista eivät kuitenkaan tätä mieltä olleet, mutta veteraanien puolesta ei voinut ääneen puhua.

1980-luvulle tultaessa veteraanien kunnioitus alkoi pikkuhiljaa kasvamaan. Suomen sotien aikainen eversti Adolf Ehrnrooth rikkoi hiljaisuuden veteraanien keskuudessa. Hän kertoi nuoremmille sukupolville sodista kuten ne olivat tapahtuneet.

1980-luvun lopussa sekä 1990-luvun alussa mielipiteet sotiemme veteraaneista muuttuivat jo huomattavasti positiivisemmiksi. Neuvostoliitto myönsi vihdoin, että he olivat ampuneet ensimmäiset talvisotaan johtaneet laukaukset, ns. Mainilan laukaukset. Samalla Baltian maat alkoivat kehittymään, joten ihmiset pystyivät vertaamaan Suomen kohtaloa heihin: miten Suomen olisi käynyt ilman talvi- ja jatkosotaa? Olisiko Suomi enää ollut edes itsenäinen?

Kansallisen veteraanipäivän vietto

Kansallisena veteraanipäivänä muistetaan kaikkia sodan kokeneita henkilöitä, miehiä ja naisia. Suomen sodissa, talvisota (1939—1940), jatkosota (1941—1944) ja Lapin sota (1944—1945), palveli aikoinaan noin 700 000 suomalaista. Heistä noin 600 000 oli miehiä ja noin 100 000 naisia. Suomalaisia henkiä sodissa menetettiin noin 100 000. Suuri osa sodasta selvinneistä saivat henkisiä ja psyykkisiä vammoja.

Kansallisen veteraanipäivän juhlinta on rauhanomaista. Päivänä muistellaan ja kunnioitetaan sodan kokeneita, ei itse sotia. Päivän viettoon kuuluu pääjuhla, joka järjestetään joka vuosi Suomen eri kaupungeissa.

Historian ensimmäistä kansallista veteraanipäivää vietettiin 27. huhtikuuta 1987 Lahdessa. Tapahtuman yhteydessä juhlittiin myös 70 vuotta täyttävää itsenäistä Suomea. Tapahtumaan osallistui noin 10 000 veteraania kaikista silloin 320 000 elossa olevista miehistä ja naisista. Mukana kunniavieraana tapahtumassa oli myös silloinen Suomen presidentti, Mauno Koivisto.

Lahden juhlien jälkeen kuntia kannustettiin järjestämään erilaisia tilaisuuksia veteraaneille paikallisesti. Kunnat ottivatkin tästä hyvin kopin, koska jo seuraavana vuonna, 1988, yli 200 kuntaa järjesti juhlatilaisuuden veteraaneilleen.

Juhlallisuudet kunnissa vaihtelevat, mutta yleisimpiin tilaisuuksiin kuuluvat lipunnosto sekä käynnit sankarihaudoilla. Myös jumalanpalvelukset ovat yleinen osa päivän tapahtumien kulkua. Veteraaneille järjestetään usein myös kahvitteluhetkiä tai yhteinen lounas.

Myös koulut ovat tiiviisti mukana kansallisessa veteraanipäivässä. Kaikista henkilökohtaisimman kokemuksen opiskelijat saavat, kun joku sotiemme veteraaneista tulee veteraanipäivänä kertomaan kokemuksistaan sodissa. Valitettavasti tämä käytäntö on ymmärrettävästä syystä vähenemään päin; veteraanit vanhenevat ja suuri osa heistä on jo poistunut keskuudestamme. Onneksi kouluissa kuitenkin muistetaan veteraaneja muillakin tavoin. Voidaan esimerkiksi pitää eri oppiaineiden yhteydessä tietoiskuja veteraaneista ja jotkut koulut ovat järjestäneet myös näyttelyitä veteraaniemme kunniaksi.

Sotiemme veteraanit

Sotaveteraanit.fi -sivuston tietojen mukaan vuoden 2021 alussa Suomessa oli 5 886, joista miehiä oli 2 752 ja naisia 3 134. Luku vähenee valitettavasti koko ajan; esimerkiksi vuoden 2020 alussa veteraaneja oli keskuudessamme vielä 7 836.

Veteraanien keski-ikä on jo korkea: miesten keski-ikä on 95,8 vuotta ja naisten 94,7 vuotta.

Veteraanin iltahuuto

Musiikinopettaja ja kamarineuvos Kalervo Hämäläisen vuonna 1988 julkaistu Veteraanin iltahuuto -laulu on noussut suosioon veteraanien keskuudessa.

Suuren kansan tietoisuuteen tämä kappale nousi varmastikin viimeistään vuonna 2015, kun 95-vuotias sotaveteraani Armas Ilvo lauloi kyseisen kappaleen presidenttiparille.

Kappale esitettiin myös presidentti Mauno Koiviston siunaustilaisuudessa 25.5.2017 Helsingissä. Silloin kappaleen esittivät poikakuoro Cantores Minores Kaartin soittokunnan säestäessä.

Alta voit katsoa vuoden 2020 kevään kansallisen veteraanipäivän Veteraanin iltahuuto -esityksen. Kyseisenä vuonna ei koronaepidemian vuoksi voitu perinteistä pääjuhlaa järjestää.

 

Kansallinen veteraanipäivä 2025

Vuonna 2025 kansallista veteraanipäivää vietetään sunnuntaina 27.4.