Scroll top

Valvomisen sunnuntai 17.11.

Valvomisen sunnuntai on kirkkovuoden viimeistä edellinen sunnuntai. Sen sanoma korostaa hengellistä valvomista ja Kristuksen paluun odotusta.

Suomenlippu

17. marraskuuta

Valvomisen sunnuntai

Kirkkovuoden viimeisien sunnuntaiden joukossa

Kirkkovuoden lopun viimeiset sunnuntait muodostavat aiheeltaan läheisesti yhteen liittyvän pyhien kokonaisuuden. Ennen kirkkovuoden viimeistä sunnuntaita, tuomiosunnuntaita, vietetään vielä valvomisen sunnuntaita. Vuonna 2024 valvomisen sunnuntaita vietetään 17.11.

Valvomisen sunnuntai on kirkkovuoden viimeistä edellinen sunnuntai ja vuosien 1958–2000 aikana sitä on kutsuttu nimellä kirkkovuoden lähinnä viimeinen sunnuntai. Uusi valvomisen sunnuntai -nimitys otettiin käyttöön Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa vuonna 2001.

Valvomisen sunnuntain sanoma

Valvomisen sunnuntaina korostetaan hengellistä valvomista ja Kristuksen paluun odotusta. Päivän evankeliumitekstinä toimii Matteuksen evankeliumin 24:36-44.

Jeesus sanoi opetuslapsille:
”Sitä päivää ja hetkeä ei tiedä kukaan, eivät taivaan enkelit eikä edes Poika, sen tietää vain Isä. Niin kuin kävi Nooan päivinä, niin on käyvä silloinkin, kun Ihmisen Poika tulee. Vedenpaisumuksen edellä ihmiset söivät ja joivat, menivät naimisiin ja naittivat tyttäriään aina siihen päivään asti, jona Nooa meni arkkiin. Kukaan ei aavistanut mitään, ennen kuin tulva tuli ja vei heidät kaikki mennessään. Samoin käy, kun Ihmisen Poika tulee. Kaksi miestä on pellolla: toinen otetaan, toinen jätetään. Kaksi naista on jauhamassa viljaa: toinen otetaan, toinen jätetään.
Valvokaa siis, sillä te ette tiedä, minä päivänä teidän Herranne tulee. Ymmärrättehän, että jos talon isäntä tietäisi, mihin aikaan yöstä varas tulee, hän valvoisi eikä antaisi murtautua taloonsa. Olkaa siis tekin valmiit, sillä Ihmisen Poika tulee hetkellä, jota ette aavista.”

Aiheeseen liittyvät