Marian ilmestyspäivä 17.3.

Vielä vuonna 1954 Marian ilmestyspäivää vietettiin kiinteällä paikalla 25.3. Tällöin päivä tunnettiin nimellä marianpäivä, tosin nimimuutos Marian ilmestymispäiväksi tuli voimaan vasta vuonna 2000. Useassa muussa maassa Marian ilmestyspäivää vietetään edelleen kiinteästi maaliskuun 25. päivä.

Tosin tämä kiinteäkin päivä saattaa vaihdella, jos 25.3. on pääsiäispäivä tai 2. pääsiäispäivä. Tällöin Marian ilmestymispäivää vietetään pääsiäisen jälkeisenä tiistaina. Jos puolestaan 25.3. osuu pääsiäisen alusviikolle (ns. hiljainen viikko), päivää vietetään palmusunnuntaita edeltävänä lauantaina. Näiden päivämäärävaihteluiden vuoksi Marian ilmestyspäivää voidaan aikaisimmillaan viettää jo 8.3.

Suomen Marian ilmestyspäivän siirto juontaa juurensa vuoden 1955 kalenterimuutoksiin, jolloin työmarkkinaliitot pyrkivät poistamaan suurimman osan arkipyhistä. Marian ilmestyspäivä oli suomalaisille vapaapäivä ennen tätä kalenterimuutosta.

Marian ilmestyspäivän aihe

Marian ilmestyspäivänä juhlitaan kirkoissa sitä hetkeä, kun arkkienkeli Gabriel ilmestyi neitsyt Marialle kertoen tiedon Jeesuksen syntymästä. Jos Marian ilmestyspäivän alkuperäisestä päivämäärästä (25.3.) lasketaan yhdeksän kuukautta eteenpäin, päästään joulupäivään eli Jeesuksen syntymäpäivään.

Päivään liitetään Luukkaan evankeliumin kohta, jossa Gabriel kertoo Marialle Jeesuksen tulemisesta.

Kun Elisabet oli kuudennella kuukaudellaan, Jumala lähetti enkeli Gabrielin Nasaretin kaupunkiin Galileaan neitsyen luo, jonka nimi oli Maria. Maria oli kihlattu Daavidin sukuun kuuluvalle Joosefille. Enkeli tuli sisään hänen luokseen ja sanoi: ”Ole tervehditty, Maria, sinä armon saanut! Herra kanssasi!”

 

Nämä sanat saivat Marian hämmennyksiin, ja hän ihmetteli, mitä sellainen tervehdys mahtoi merkitä. Mutta enkeli jatkoi: ”Älä pelkää, Maria, Jumala on suonut sinulle armonsa. Sinä tulet raskaaksi ja synnytät pojan, ja sinä annat hänelle nimeksi Jeesus. Hän on oleva suuri, häntä kutsutaan Korkeimman Pojaksi, ja Herra Jumala antaa hänelle hänen isänsä Daavidin valtaistuimen. Hän hallitsee Jaakobin sukua ikuisesti, hänen kuninkuudellaan ei ole loppua.”

 

Maria kysyi enkeliltä: ”Miten se on mahdollista? Minähän olen koskematon.” Enkeli vastasi: ”Pyhä Henki tulee sinun yllesi, Korkeimman voima peittää sinut varjollaan. Siksi myös lapsi, joka syntyy, on pyhä, ja häntä kutsutaan Jumalan Pojaksi. Ja tiedä tämä: Myös sukulaisesi Elisabet kantaa poikalasta, vaikka on jo vanha. Hän on jo kuudennella kuukaudella – hän, jota on pidetty hedelmättömänä! Jumalalle ei mikään ole mahdotonta.” Silloin Maria sanoi: ”Minä olen Herran palvelijatar. Tapahtukoon minulle niin kuin sanoit.” Niin enkeli lähti hänen luotaan.

(Luuk. 1:26–38)

Marian ilmestyspäivänä juhlitaan myös rohkeutta ja uskon voimaa. Kirkon mukaan Maria osoittaa rohkeutta ja voimaa hyväksyessään enkelin ilmoituksen kysymättä lupaa vanhemmiltaan tai kihlatultaan Joosefilta sanomalla edellä mainitun lauseen ”Tapahtukoon minulle niin kuin sanoit”. Tuohon aikaan myös avioliiton ulkopuolinen raskaus oli tuomittava teko, josta rangaistuksena oli kuolemantuomio kivittämällä.

Marian ilmestyspäivän vietto ja perinteet

Vaikka päivä osuu pääsiäistä edeltävään paastoaikaan, Marian ilmestyspäivä kuuluu kuitenkin joulun ajan pyhiin. Kyseisenä päivänähän enkeli ilmoittaa Jeesuksen tulemisesta.

Marian ilmestyspäivää on tiettävästi juhlittu jo 300–500-luvuilta alkaen. Ensimmäinen maininta Marian ilmestyspäivän vietosta Suomessa on vuodelta 1351 nimellä Annuntiatio Marie. Päivän liturginen väri on valkoinen, joka symboloi päivän riemua ja viattomuutta. Samalla valkoinen väri viittaa Marian ilmestyspäivän pääjuhlaan eli jouluun.

Vaikka Marian ilmestyspäivä on nykyään useille suomalaisille vain tavallinen sunnuntaipyhä muiden joukossa, saamelaiset juhlivat sitä edelleen. Saamelaiset kokoontuivat viettämään marianpäivää Rounalan kirkkoon jo 1500-luvulla. Kun kyseinen kirkko tuhoutui sodissa, uusi kirkko rakennettiin Hettaan vuonna 1951, jonne myös marianpäivän vietto siirtyi.

Aikoinaan marianpäivän alla saamelaiset kokoontuivat jo viikkoja aiemmin kohtaamaan sukulaisia sekä muun muassa järjestämään poroajokilpailuja. Itse marianpäivänä puolestaan tapana oli muun muassa kastaa lapsia, käydä ripillä, viettää häitä sekä haudata vainajia. Tyypillisesti tapahtumaan kuului myös suuret markkinat.

Vielä nykyäänkin osa näistä vanhoista tavoista on säilynyt saamelaisten keskuudessa. Edelleen marianpäivänä käydään kirkossa, tavataan sukulaisia ja tuttavia sekä järjestetään markkinoita, poroajoja ja suopunginheittokilpailuja. Marianpäivän kunniaksi salkoon nostetaan myös Saamen lippu.

Marian ilmestyspäivä osuu hyvin lähelle kevätpäiväntasausta, johon se usein yhdistetäänkin, vähän kuten esimerkiksi juhannus liitetään kesäpäivänseisaukseen ja joulu talvipäivänseisaukseen. Suomessa vanha kansa ei niinkään itse kevätpäiväntasauksesta välittänyt, vaan piti ennenmminkin marianpäivää talven ja kevään taitekohtana, tärkeänä työvuoden jaksottajana. Entisaikaan Marian ilmestyspäivää kutsuttiinkin nimellä ”Kevät-Maaria”.

Marianpäivänä oli hyvin tyypillistä tutkailla luontoa ja tehdä ennustuksia tulevalle kylvö- ja satokaudelle. Erityistä huomiota kiinnitettiin varsinkin lumenlähtöön. Marianpäivään onkin liitetty esimerkiksi seuraavia sanontoja.

”Turhaan saa huhtikuussa kesää odottaa, ellei Maaria maata näytä.”

”Mitä Maariana maloilla, se vappuna vaolla.”

Jälkimmäinen tarkoittaa siis, että minkä verran lunta katolla marianpäivänä, sen verran lunta vappuna pellolla.

Entisaikaan marianpäivä merkitsi myös sitä, että talonväki sai ottaa pidemmät ettonet eli ruokalevot. Koska päivät olivat jo huomattavasti valoisampia mahdollistaen pidemmän ajan työntekoon, oli sallittua ottaa myös pidemmät nokoset ruoan jälkeen. Elokuun lopulla Perttylin päivänä (24.8.) ruokalepo taas lyhentyi.

Etelä-Pohjanmaalla marianpäivään liitettiin myös hieman samaa ennustetta kuin jotkut perinteiset helluntain sananparret enteilevät:

”Jok’ ei Mariana makaa, ei se pääsiäisenä tee pesää eikä koko kesänä saa ketään.”

Marianpäivänä siis eteläpohjanmaalaiset pojat kävivät usein yövieraissa tyttöjen luhdeissa, ja jos ei onni ollut myötä, niin ei se ollut sitten koko kesänä.

Maria on Raamatun juhlituin nainen

Kirkko on omistanut myös muita päiviä Marialle. Näitä olivat

• Marian etsikko- tai käyntipäivä 2.7. (vanhan kansan ”Heinä-Maija”); Maria vieraili Johannes Kastajan äidin Elisabetin luona.
• Marian taivaaseenottamisenpäivä 15.8. (vanhan kansan ”Jälki-Maaria”).
• Marian syntymäpäivä 8.9. (vanhan kansan ”Syys-Maija”)
• Marian perisynnittömän sikiämisen päivä 12.12.

Marian käyntipäivä poistui kalenteristamme suuren kalenteriuudistuksen myötä vuonna 1772. Tästä käyntipäivästä on kuitenkin pieni muisto nykyisessä kalenterissamme: 2.7. juhlii nimipäiviään kymmenen Maria-sukuista nimeä (Mari, Maria, Marika, Maija, Maiju, Meeri, Riia, Maaria, Kukka-Maaria ja Maikki).

Myös Marian taivaaseenottamisenpäivästä on jäljellä muisto nimipäivien muodossa, kun kyseisenä päivänä juhlii kaikkiaan kaksitoista Marian nimiperheeseen kuuluvaa nimipäiväsankaria (Jaana, Marjo, Marja, Marianne, Marjut, Marita, Marjaana, Marianna, Jatta, Marjukka, Maritta ja Marjatta).

Luterilaisessa kirkossa myös neljäs adventtisunnuntai on omistettu Marialle. Päivän sanomana on, että Herran syntymä on lähellä. Näiden lisäksi kynttilänpäivä, toiselta nimeltään Marian puhdistuspäivä, liitetään Mariaan. Aikoinaan myös kynttilänpäivä oli kiinteä juhlapyhä, jota vietettiin 2.2. Kyseisenä päivänä Maria käy ensimmäistä kertaa temppelissä Jeesuksen syntymän jälkeen.

Marian ilmestyspäivä 2025

Vuonna 2025 Marian ilmestyspäivää vietetään sunnuntaina 23.3.