03.12.2024 -
Vaikka ensisilmäyksellä ei välttämättä uskoisi, myös suomalaiset viikonpäivien nimet viittaavat aika pitkälti pohjoismaisiin tarustoihin. Nämä tarustot esiintyvät myös muissa pohjoismaisten kielten viikonpäivissä, esimerkiksi ruotsissa ja norjassa. Romaanisissa kielissä puolestaan viitataan roomalaisiin muinaisjumaliin ja samalla seitsemään taivaankappaleeseen.
Päivissä esiintyvä loppuosa -tai (poikkeuksena keskiviikko) on laina skandinaavisten kielten päivää tarkoittavasta sanasta -dag. Tai ei kuitenkaan tarttunut ajanviittauksiin, vaan sanana toimii päivä.
Maanantai juontaa juurensa latinankieliseen sanaan dies Lunae, joka tarkoittaa kuun päivää. Muinaisruotsissa maanantai on ollut manadagher, joka on jo melkein kuin nykyinen suomen kielen sana maanantai.
Useissa muissakin kielissä näkyy viittaus kuuhun, esimerkiksi måndag (ruotsi), mandag (tanska, norja), Monday (englanti), lunes (espanja), lundi (ranska) ja lunedì (italia).
Tiistain nimi tulee pohjoismaisesta tarustosta Odinin pojalta Tyrilta (germaanit tunsivat nimellä Ziu ja anglosaksit nimellä Tiw), joka oli Thorin nuorempi veli. Tämä näkyy myös useimmissa germaanisissa kielissä, esimerkiksi tisdag (ruotsi), tirsdag (tanska, norja), Tuesday (englanti) ja Dienstag (saksa).
Roomalaisille tiistai on ollut Marsin päivä, dies Martis, joka näkyy edelleen romaanisissa kielissä, esimerkiksi martes (espanja), mardi (ranska) ja martedì (italia).
Keskiviikko poikkeaa muista pohjoismaisista kielistä. Nimi tarkoittaa kirjaimellisesti viikon keskikohtaa, joka se todella olikin vielä ennen vanhaan, kun viikko alkoi sunnuntaista. Sama käytäntö on myös saksassa, jossa keskiviikko tunnetaan nimellä Mittwoch. Suomessa viikon alku vaihtui maanantaiksi vuonna 1973.
Muissa pohjoismaisissa kielissä keskiviikko on Odin-jumalan päivä (englanniksi Wodan), esimerkiksi onsdag (ruotsi, tanska, norja), woensdag (hollanti) ja Wednesday (englanti).
Roomalaisille keskiviikko oli Merkuriuksen päivä, dies Mercurii, joka on edelleen säilynyt romaanisissa kielissä, esimerkiksi miércoles (espanja), mercredi (ranska) ja mercoledì (italia).
Torstai viittaa pohjoismaisen taruston ukkosenjumala Thoriin (myös Tor; germaanisissa kielissä Donar). Nimi näkyy myös muissa pohjoismaisissa kielissä, esimerkiksi torsdag (ruotsi, tanska, norja), Thursday (englanti) ja Donnerstag (saksa).
Roomassa torstai oli ylijumala Jupiterin päivä, dies Jovis. Tämä viittaus näkyy edelleen romaanisissa kielissä, esimerkiksi jueves (espanja), jeudi (ranska) ja giovedì (italia).
Perjantai on nimetty pohjoismaisissa kielissä jumalatar Friggin mukaan. Joissakin lähteissä jumalatar Freija (Freyja) mainitaan sanan alkuperäksi. Tarkkaan ei tiedetä, miten Freijasta on saatu perjantai, mutta muissa pohjoismaisissa kielissä tämä näkyy selkeämmin, esimerkiksi fredag (ruotsi, norja, tanska), Friday (englanti) ja Freitag (saksa).
Roomalaisessa kalenterissa viikonpäivä oli nimetty jumalatar Venuksen mukaan, dies Veneris. Tämä näkyy edelleen romaanisissa kielissä, esimerkiksi viernes (espanja), vendredi (ranska) ja venerdi (italia).
Lauantai viittaa pohjoismaisissa päivissä kylpemiseen. Päivän nimen alkuosa tulee kylpyvettä tarkoittavasta sanasta laur tai peseytymistä tarkoittavasta muinaisruotsin sanasta logh. Tämä käytäntö pätee myös muihin pohjoismaisiin kieliin, esimerkiksi lördag (ruotsi) ja lørdag (tanska, norja).
Roomassa lauantai oli Saturnuksen päivä, dies Saturni. Tämä viittaus näkyy edelleen joissakin päivien nimissä, esimerkiksi Saturday (englanti) ja zaterdag (hollanti). Joissakin romaanisissa kielissä päivä puolestaan viittaa sapattiin, esimerkiksi sábado (espanja) ja sabato (italia).
Sunnuntai viittaa useassa kielessä aurinkoon, joka se oli myös roomalaisille (dies Solis). Tämä näkyy esimerkiksi ruotsissa (söndag), tanskassa ja norjassa (søndag), englannissa (Sunday) ja saksassa (Sonntag).
Joissakin romaanisissa kielissä päivän nimeksi on muuttunut Jumalaan viittaava sana, esimerkiksi domingo (espanja), dimanche (ranska) ja domenica (italia).