Unohdettu kalenteriuudistus: Kansainvälinen kiinteä kalenteri

Lontoolainen liikemies Moses B. Cotsworth (1859–1943) esitteli kansainvälisen kiinteän kalenterin (International Fixed Calendar, IFC-kalenteri, myös Cotsworth plan, suom. Cotsworthin suunnitelma) varhaisella 1900-luvulla. Tällä kalenterilla hän pyrki yksinkertaistamaan laajalti käytössä olevaa gregoriaanista kalenteria tarjoamalla johdonmukaisemman ja käytännöllisemmän ajanmittausjärjestelmän.

Cotsworthin kalenteri ei kuitenkaan ollut ensimmäinen laatuaan. Historian saatossa eri kulttuurit ja yhteiskunnat ovat pyrkineet luomaan tehokkaampia ja säännöllisempiä kalenterijärjestelmiä. Eräs huomionarvoinen edeltäjä oli esimerkiksi Ranskan tasavallan kalenteri, joka oli käytössä Ranskan vallankumouksen aikoihin vuosina 1793–1806. Tämä kalenteri koostui 12 kuukaudesta, joista jokainen oli 30 päivää pitkä. Kalenterivuoden lopussa oli lisäpäiviä aurinkokierroksen tasaamiseksi.

Juliaanisen ja gregoriaanisen kalenterin historiasta voit lukea lisää Karkausvuosi 2024 -artikkelistamme.

Millainen Cotsworthin kiinteä kalenteri olisi?

Poiketen Ranskan vallankumouksen aikaisesta kalenterista, Cotsworthin kalenterissa on 13 kuukautta, joista jokainen on 28 päivää pitkä. Näin ollen vuoden pituus on yhteensä 364 päivää. Vuoden loppuun lisätään kuitenkin yksi päivä, jotta Maan kierto Auringon ympäri saadaan tasattua. Tätä ”erillistä” päivää kutsutaan nimellä ”Vuoden Päivä” (Year Day) tai Maailmanpäivä (Worldsday) ja se olisi kaikille maailman ihmisille yleinen vapaa- ja/tai juhlapäivä.

Cotsworth nimesi kalenterinsa kuukaudet samoin kuin nykyisessä gregoriaanisessa (ja juliaanisessa) kalenterissa tammikuusta joulukuuhun. Koska vuodessa oli kuitenkin nyt 13 kuukautta, tarvittiin yksi uusi nimi. Cotsworth antoi tälle kuukaudelle nimeksi sol ja sijoitti sen kesäkuun ja heinäkuun väliin.

Yksi suuri poikkeus ainakin näin suomalaisen kantilta Cotsworthin kalenterissa on se, että jokainen viikko alkaa aina sunnuntaista eikä maanantaista. Vuoden lopussa vietettävä ”Vuoden Päivä” ei kuulu mihinkään viikkoon. Sitä siis edeltää lauantai ja seuraa sunnuntai eikä sillä ole lainkaan viikonpäivää.

Karkausvuosina Cotsworthin kalenterissa on 366 päivää – eli aivan kuin nykyäänkin. Karkausvuoden sääntö olisi sama kuin gregoriaanisessa kalenterissa eli karkausvuosi on joka neljäs vuosi, paitsi jos vuosiluku on jaollinen sadalla, ellei se ole myös jaollinen neljälläsadalla (tämä poikkeaa juliaanisen kalenterin karkausvuoden säännöstä). Eli Cotsworthin ja gregoriaanisen kalenterin sääntöjen mukaan esimerkiksi vuosi 2000 oli karkausvuosi, mutta vuosi 2100 ei ole. Poikkeuksena Cotsworthin kalenterissa on kuitenkin se, että karkauspäivä on 29. kesäkuuta – eli päivä sijoittuu 28. kesäkuuta ja 1. solia väliin.

Juhlapäivien päivämäärät uusiksi?

Uusi kalenteri tarkoittaisi uusia juhlapäiviä – tai lähinnä niiden uusia päivämääriä. Ne laskettaisiin nykyään käytössä olevan kalenterin mukaan. Esimerkkinä tässä artikkelissa käytetään Yhdysvaltojen itsenäisyyspäivää eli 4.7. Artikkelin mukaan Cotsworthin kalenterissa USA:n itsenäisyyspäivää vietettäisiin 2.7. (joka on hieman outo selitys sinällään, koska voihan päivä olla edelleen 4.7., koska →). Jos vanha päivämäärä puolestaan mukautetaan uuteen kalenteriin, se tarkoittaisi, että Yhdysvaltain itsenäisyyspäivää vietettäisiin päivämäärällä 16. sol eli kokonaan toisena kuukautena.

Jos samaa sääntöä sovellettaisiin Suomen itsenäisyyspäivään ja päivämäärä haluttaisiin pitää samana eli 6.12., päivä olisi edelleen joulukuussa. Itsenäisyyspäivää vietettäisiin tällöin joka vuosi perjantaina (pitkä viikonloppu siis). Jos taas päivämäärä laskettaisiin uudelleen ajankohdan mukaan, tämä tarkoittaisi sitä, että Suomen itsenäisyyspäivää vietettäisiin keskiviikkona 4.12. Tämä tulee siis siitä, että gregoriaanisen kalenterin 3.12. on uuden kalenterin 1.12., jolloin 6.12. on 4.12.

Tavallisen kaduntallaajan eli kansalaisen tasolla tämä sama sääntö koskisi syntymäpäiviä. Esimerkiksi allekirjoittaneen syntymäpäivä on 16.11. Jos päivämäärää ei muutettaisi, juhlisin synttäreitä joka vuosi maanantaisin 16.11. Jos päivä puolestaan laskettaisiin uudelleen, viettäisin synttärijuhlia torstaisin 12.11. (5.11. on uudessa kalenterissa 1.11., josta pystytään laskemaan uusi päivämäärä).

Yksi poikkeus juhlapäivien osalta kiinteässä kalenterissa kuitenkin ilmeisesti on. Kun nykyään pääsiäisen paikka heittelee vuodesta toiseen, uudessa kalenterissa se olisi aina kiinteällä paikalla 15.4. tai 8.4. Kiinteä päivämäärä 15.4. mainitaan tässä Bloomberg.comin artikkelissa, 8.4. puolestaan näkyy Moses Cotsworthin kirjoittamassa lehtiartikkelissa vuodelta 1928 (Easter always April 8, teksti on tosin lisätty artikkelinäkymään, kuva alla). Tietoa siitä, miten näihin päivämääriin on päädytty, ei kuitenkaan ole. Nykyään kun pääsiäisen laskemiseen tarvitaan tasauspäivä ja täysikuu, niin mistä 15.4. tai 8.4. tulevat, jää tässä tapauksessa vain arvelun varaan ainakin omalta osaltani.

Myös monia muita nykyään siirtyviä juhla- ja liputuspäiviä vietettäisiin Cotsworthin kalenterissa kiinteillä päivämäärillä. Esimerkiksi Suomen luonnon päivää vietetään nykyään vaihtuvalla päivämäärällä elokuun viimeisenä lauantaina. Uudessa kalenterissa sitä vietettäisiin tällä periaatteella joka vuosi 28. elokuuta.

Gregoriaaninen kalenteri vs. kiinteä kalenteri

Alla olevasta taulukosta löytyy kuvaus siitä, miten gregoriaanisen kalenterin päivämäärät sijoittuvat suhteessa kansainväliseen kiinteään kalenteriin.

Tähdellä (*) merkityt gregoriaanisen kalenterin päivät maalis- ja kesäkuun välillä ovat päivää aiemmin gregoriaanisen kalenterin karkausvuosina, jolloin helmikuussa on 29. päivää. Joulukuun 30. päivän jälkeen tulisi vuosittainen Vuoden Päivä eli gregoriaanisen kalenterin 31. joulukuuta.

(Lähde: Wikipedia)

Kaikella on kaksi puolta

Kuten nykyisessä gregoriaanisessa (ja juliaanisessa) kalenterissakin, myös kansainvälisessä kiinteässä kalenterissa on sekä hyviä että huonoja puolia.

Yksi huomattavimmista eduista tässä uudessa kalenterissa olisi säännöllisyys ja tasaisuus. Toisaalta tämä suuri etu tuo mukanaan myös jonkinasteisia haittoja, kuten juhlapyhien ja muiden kansallisten juhlapäivien siirtyminen uusille päivämäärille – jos niin päätettäisiin.

Listasimme alle muutamia Cotsworthin kalenterin etuja ja haittoja.

Cotsworthin kalenterin edut

Johdonmukaisuus ja säännöllisyys

Yksi kansainvälisen kiinteän kalenterin päätavoitteista on sen johdonmukainen ja säännöllinen rakenne – ja sen se toteuttaa erinomaisesti. Jokainen kuukausi koostuu tarkalleen 28 päivästä, mikä helpottaa laskentaa ja tarjoaa ennustettavan kaavan vuodelle. Poikkeuksena ovat ainoastaan vuoden viimeinen päivä sekä karkausvuosien karkauspäivä.

Laskennan helppous

Kalenterin säännölliset kuukausipituudet helpottavat suoraviivaista laskentaa. Esimerkiksi päivien laskeminen kahden päivämäärän välillä on huomattavasti sujuvampaa verrattuna nykyiseen kalenteriin.

Päiväntasaukset ja seisauspäivät

Kansainvälisen kiinteän kalenterin päiväntasaukset ja seisauspäivät sijoittuvat aina samoille päiville. Tämän voisi nähdä etuna esimerkiksi vuodenaikasuunnittelussa ja tiettyjen toimien sovittamisessa vuoden luonnolliseen etenemiseen.

Ikuinen kalenteri

Kalenteri on joka vuosi sama. Tämä siis tarkoittaa sitä, että esimerkiksi uutta seinäkalenteria ei tarvitse ostaa joka vuosi, vaan samaa kalenteria voi kierrättää vuodesta toiseen.

Maailmanlaajuinen standardi

Kansainvälisen kiinteän kalenterin puolestapuhujat sanovat, että yhtenäisen kalenterirakenteen käyttö voisi edistää maailmanlaajuista standardointia. Kaikkien käyttäessä samaa kalenteria kansainvälinen viestintä ja koordinointi helpottuisivat, mikä vähentäisi mahdollisia väärinkäsityksiä päivämäärälaskennassa.

Vuoden Päivän juhla

Vuoden viimeinen päivä eli Vuoden Päivä/Maailmanpäivä tarjoaa mahdollisuuden globaaliin juhlaan, jossa voisi korostaa kansainvälistä yhtenäisyyttä. Uusi kalenteri loisi aivan uudenlaista globaalia yhtenäisyyttä kaikille kansoille.

Cotsworthin kalenterin haitat

Taloudelliset ja liiketoiminnalliset häiriöt

Uuden kalenterijärjestelmän käyttöönotto voi aiheuttaa yrityksille ja talouksille paljon haasteita. Sopimukset ja taloudelliset järjestelmät perustuvat usein tiettyihin päivämäärälaskelmiin. Kalenterin muuttaminen voi johtaa sekaannuksiin, taloudellisiin komplikaatioihin ja mahdollisiin häiriöihin vakiintuneissa liiketoimintakäytännöissä.

Maailmanlaajuinen kalenterin uudelleenkoordinointi

Vaikka maailmanlaajuinen standardikalenteri voi vaikuttaa houkuttelevalta, käytännön haasteet sellaiseen siirtymisessä globaalilla tasolla voivat olla valtavia. Uuden kalenterin toteuttaminen vaatisi laajaa suunnittelua, yhteistyötä ja synkronointia eri maiden ja kulttuurien välillä.

Vaikutus vuodenaikoihin

Kansainvälisen kiinteän kalenterin rakenne ei ehkä sovi hyvin yhteen perinteisten vuodenaikojen toimintojen kanssa joissakin maissa. Tämä epäsuhta voi vaikuttaa maatalouskäytäntöihin, urheilukausiin ja muihin vuodenaikojen tapahtumiin, mikä puolestaan aiheuttaa käytännön haasteita ja uudenlaista sopeutumista.

Lyhyemmät viikonloput

13 kuukauden kalenterin ja kiinteän päivämäärämäärän vuoksi kuukaudet koostuvat neljästä täydestä viikosta ja yhdestä tai kahdesta ylimääräisestä päivästä (Vuoden Päivä ja karkauspäivä). Tämä voi johtaa lyhyempiin viikonloppuihin gregoriaaniseen kalenteriin verrattaessa, mikä vaatisi työ- ja lepoaikojen uudelleensuunnittelua.

Perinteiden häiriintyminen

Kalenterijärjestelmät kietoutuvat kulttuurisiin, uskonnollisiin ja sosiaalisiin perinteisiin. Uuden kalenterin käyttöönotto voi häiritä vakiintuneita käytäntöjä, juhlia ja kulttuurien rituaaleja, jotka ovat syvästi juurtuneet gregoriaanisen tai juliaanisen kalenterin tiettyihin päiviin. Tällainen häiriö voi kohdata suurtakin vastustusta niiden ihmisten keskuudessa, jotka eivät halua muuttaa perinteisiä juhliaan ja käytäntöjään.

Suomessa yksi näkyvin perinne juhla- ja liputuspäivien lisäksi olisi nimipäivät. Koko nimipäiväkalenteri pitäisi uudistaa melkeinpä kokonaan. Ja jos tietyt nimipäivät haluttaisiin edelleen entisaikojen pyhien muistopäiville, vaatisi tämä aika paljon uudelleenlaskemista.

Cotsworthin kansainvälinen kiinteä kalenteri otettiin aikoinaan käyttöön – tosin vain yhdessä yrityksessä

Vuonna 1928 Eastman Kodak -yhtiön perustaja George Eastman (1854–1932) otti käyttöön ystävänsä Cotsworthin kehittämän kansainvälisen kiinteän kalenterin Kodakin pääkonttorilla. Tämä päätös pohjautui yksinkertaisesti haluun testata vaihtoehtoisen kalenterijärjestelmän etuja, haittoja ja käytännöllisyyttä.

Lopulta kiinteä kalenteri nähtiin niin hyvänä vaihtoehtona, että se oli käytössä Kodakin konttorilla useiden vuosikymmenten ajan. Sen ehdottomasti parhaaksi puoleksi nähtiin juurikin kalenterin tasaisuus ja säännöllisyys. Varsinkin liiketoimien kannalta oli erittäin helppo laskea ja verrata eri kausien tuloksia.

Kalenterin käyttöönotto nähtiin myös Kodakin henkilökunnan osalta erittäin helppona ja vaivattomana. Oletuksena oli, että se olisi tuottanut suurempiakin ongelmia vaihdettaessa gregoriaanisesta kalenterista kiinteään kalenteriin. Lopulta niin ei kuitenkaan käynyt ja uuteen kalenteriin sopeuduttiin noin viikossa.

Ehkä Kodak olisi pitempäänkin jatkanut kalenterin käyttöä, mutta käytössä olevien kalentereiden eroavaisuudet saivat lopulta sen verran palautetta yhteistyökumppaneilta ja uusilta johtajilta, joten kalenterista lopulta luovuttiin. Kodak käytti 13-kuukautista kalenteria viimeisen kerran vuonna 1989.

Potentiaalinen tulevaisuuden kalenteri

Vaikka tätä uutta kansainvälistä kiinteää kalenteria ei koskaan otettu laajasti käyttöön, se on edelleen yksi potentiaalinen vaihtoehto tulevaisuuden kalenteriuudistukselle. Joka tapauksessa uusi kalenteri tarvitaan jossain vaiheessa tulevaisuudessa, koska gregoriaaninen kalenterikaan ei ole tarpeeksi tarkka (kts. Karkausvuosi 2024 -artikkeli). Toisaalta onko tämäkään IFC-kalenteri sitten tarpeeksi tarkka, jää tulevaisuuden kalenterisuunnittelijoiden pohdittavaksi.

Vaikka Cotsworthin kiinteä kalenteri tarjoaa etuja johdonmukaisuuden ja säännöllisyyden suhteen, vakiintuneen kalenterijärjestelmän muuttamiseen liittyvät haasteet hidastaisivat hyvin todennäköisesti sen käyttöönottoa. Vastarinta muutokselle, mahdolliset häiriöt perinteisiin ja liiketoimintaan sekä globaalin koordinoinnin monimutkaisuus ovat myös kalenteriuudistuksen haittapuolia. Toisaalta onnistuneen esimerkin tästä kalenterista tarjoaa Kodak, joten ei tämä kalenteri mikään mahdottomuus ole. Ja oli kalenterimuutos tulevaisuudessa mikä tahansa, sopeutumista se vaatii joka tapauksessa.

Se, onko tämä kansainvälinen kiinteä kalenteri joku päivä maailmanlaajuinen kalenteri, jää nähtäväksi.