Suomen valtio lisää EU-lipun käyttöä – Suomen kansaa kiinnostaa Nato-lippu

Sisäministeriö julkaisi 28. maaliskuuta tiedotteen, jossa kertoo Suomen lisäävän liputusta Euroopan unionin lipulla. Tiedotteen mukaan Suomen valtioneuvoston rakennuksissa tullaan näkemään liputuspäivinä Suomen lipun rinnalla myös EU:n lippu niissä rakennuksissa, joissa on kaksi tai useampi lipputanko.

Tämä kokeilu alkaa vuoden 2023 Eurooppa-päivänä eli 9.5. ja päättyy ensi vuoden Eurooppa-päivään. Kokeilun tarkoituksena on tuoda enemmän esille Suomen yhteyttä Euroopan unioniin ja eurooppalaiseen arvoyhteisöön. Kokeilun jälkeen vuonna 2024 sisäministeriö kerää liputuskokeiluun osallistuneilta palautetta, jonka perusteella päätetään, jatketaanko käytäntöä myös tulevina vuosina.

Joukkoon mahtuu muutama poikkeus

Ihan kaikkina liputuspäivinä EU:n lippua ei kuitenkaan salkoon nosteta valtioneuvostonkaan rakennuksissa. Poikkeuksia ovat Suomen lipun päivä eli juhannuspäivä sekä Suomen itsenäisyyspäivä.

Muita poikkeuksia ovat saamelaisten kansallispäivä (6.2.), romanien kansallispäivä (8.4.) sekä Ahvenanmaan itsehallintopäivä (9.6.). Tällöin salkoihin nostetaan Suomen lipun rinnalle kyseisen päivän virallinen lippu eli Saamen lippu, romanien lippu tai Ahvenanmaan lippu.

EU-lippu – Euroopan yhtenäisyyden symboli

EU:n lipulla on itse Euroopan unionia vanhempi historia: se valittiin Euroopan yhteisöjen lipuksi vuonna 1985. EY, alkujaan ETY (Euroopan talousyhteisö), oli Euroopan unionin edeltäjä. Yhteisö perustettiin vuonna 1957. Kun Euroopan unioni perustettiin vuonna 1993, ETY sisällytettiin siihen ja nimi muutettiin Euroopan yhteisöksi (EY). Yhteisö lakkautettiin vuonna 2009.

EY:n – tai nykyisin EU:n – lippu on väriltään sininen ja sen keskiosaa koristaa 12 keltaista tähteä. Tähtien sanotaan symboloivan Euroopan unionin yhtenäisyyttä, solidaarisuutta ja harmoniaa.

Nato-lipun suosio räjähti käsiin

Kun Suomi liittyi Naton jäseneksi 4.4.2023, Naton liput liehuivat niin ulkoministeriön kuin Suomen puolustusvoimien pääesikunnan saloissa.

Tulevaisuuden Nato-liputuksia ajatellen sen kummempaa ohjeistusta ei kuitenkaan vielä ole. Liputus jatkuu samaan tapaan kuin nykyäänkin, eli esimerkiksi Suomen puolustusvoimat liputtavat Naton lipulla, kun osallistutaan Naton yhteiseen harjoitukseen tai operaatioon.

Myös tavallinen kansa innostui Naton lipusta. Niiden kysyntä kasvoi jo ensimmäisen viikonlopun aikana satoihin tilauksiin. Asiasta uutisoi mm. Yle ja Iltalehti.

Nato-lippu – Pohjois-Atlantin puolustusliiton symboli

Pohjois-Atlantin puolustusliiton neuvosto hyväksyi Naton nykyisen tummansinisen lipun viralliseksi lipukseen 14.10.1953.

Lipun sininen väri symboloi Atlantin valtamerta. Keskellä oleva nelisakarainen tähti puolestaan kuvaa kompassiruusua, joka symboloi puolustusliiton yhteistä tavoitetta ja päämäärää: rauhaa. Tähden ympärillä oleva ympyrä puolestaan kuvastaa Nato-maiden yhteenkuuluvuutta.

Milloin ja miten EU:n ja Naton lipulla liputetaan?

Suomessa on liputusvapaus. Tämä tarkoittaa sitä, että minkä tahansa lipun voi nostaa salkoon milloin haluaa, kunhan lippu noudattaa hyvän tavan mukaisia käytänteitä ja että lippua kohdellaan arvokkaasti. Toisin sanoen, jos haluat nostaa EU:n tai Naton lipun salkoon, niin anna mennä vaan.

Koska erillisiä liputussääntöjä EU:n ja Naton lipuille ei ole, niitä koskevat samat käytänteet kuin Suomen lipulla liputtamista. Alle listattu muutamia huomioita asiaan liittyen.

Yksi lippu per lipputanko

Yksi sääntö – tai melkeinpä itsestäänselvyys – on se, että yhteen lippusalkoon ei saa nostaa yhtä lippua useampaa lippua. Jos haluat liputtaa useammalla kuin yhdellä lipulla, tarvitset siis vähintään kaksi lipputankoa.

Liputusaika

Oli lippusalossa sitten mikä lippu vain, yleisiä liputusaikoja on noudatettava.

Lippu nostetaan salkoon klo 8.00 aamulla ja lasketaan auringon laskiessa, kuitenkin viimeistään klo 21.00. Poikkeuksena tähän on Suomen lipun päivä, jolloin Suomen lippu nostetaan salkoon juhannusaattona klo 18.00 ja lasketaan seuraavana päivänä eli juhannuspäivänä klo 21.00.

Talviajalta löytyy myös poikkeuksia. Esimerkiksi vaikka Suomen itsenäisyyspäivä osuu talvisaikaan, lippu lasketaan kuitenkin vasta auringon laskun jälkeen klo 20.00. Sama aika pätee myös vaalipäiviin, vaikka aurinko olisi laskenut aiemmin. Pohjois-Suomen kaamosalueilla liputusajaksi on suositeltu klo 8.00–16.00 välistä aikaa.

Yksityishenkilöiden kohdalla liputusajoista voidaan joustaa, kunhan lippua kohdellaan sen arvon mukaisesti. Esimerkiksi jos työajasta johtuen lippua ei ehdi juuri klo 21 laskea pois salosta, ei tarvitse ihan heti huolehtia sanktioista. Lippua ei kuitenkaan saa jättää yöksi salkoon.

Liputtaminen muilla kuin Suomen lipulla liputuspäivinä

Kun vakiintuneena tai virallisena liputuspäivänä halutaan liputtaa muullakin lipulla – sanotaan vaikka Eurooppa-päivänä EU-lipulla – tarvitset siis edellä mainitut kaksi lippusalkoa. Tämän lisäksi liputuksessa on noudatettava tiettyä kansainvälisen tavan mukaista arvojärjestystä eli lippuhierarkiaa.

Kyseisen arvojärjestyksen mukaan isäntämaan lippu on aina arvokkaimmassa asemassa. Toisin sanoen meillä Suomessa Suomen lippu on aina kaikkein arvokkain. Jos siis käytössäsi on vain yksi lippusalko, et voi edellä mainittuna Eurooppa-päivänä liputtaa EU:n lipulla, vaan salkoon nostetaan Suomen lippu.

Jos käytössä on kaksi lipputankoa, Suomen lippu tulee heraldisesti oikealle eli edestäpäin katsottuna vasemmalle ja esimerkin EU-lippu tulisi sen viereen.

Lippujen hierarkia

Pieni ekstraknoppi tähän loppuun eli lippujen hierarkiatietoa.

Kuten edellä mainittiin, isäntämaan lippu on poikkeuksetta kaikista lipuista arvokkain – meillä siis Suomen lippu. Useamman kuin yhden lippusalon rivistössä kyseinen lippu sijoitetaan siis heraldisesti oikealle.

Jos käytössä on kolme tai viisi lippusalko, arvokkaimmaksi paikaksi voidaan katsoa myös keskimmäinen lippusalko. Tämän jälkeen muut liput sijoitetaan aakkosjärjestyksessä katsojan suunnasta ensin vasemmalle ja sitten oikealle. Aakkosjärjestyksessä käytetään valtioiden ranskankielisiä nimiä.

Jos salkoon nostetaan vierailevien maiden lippujen lisäksi esimerkiksi järjestön lippu, järjestön lippu on arvoasemaltaan alhaisempi kuin valtioiden liput. Eli jos salkoon nostettaisiin esimerkiksi Suomen, Saksan ja EU:n lippu, keskelle tulisi Suomi, heraldisesti vasemmalle Saksa ja viimeiseen salkoon EU:n lippu.

Lippuhierarkia menee seuraavasti:

• Suomen lippu
• Muiden itsenäisten valtioiden kansallisliput ranskankielisessä aakkosjärjestyksessä
• Itsenäisen valtion autonomisten alueiden liput (esim. Ahvenanmaa)
• Kansainvälisten järjestöjen liput (esim. YK, Punainen Risti)
• Kansainvälisten, alueellisten järjestöjen liput (esim. EU, Nato)
• Heimoliput (esim. Saamen lippu, romanien lippu)
• Valtion hallinnollisten alueiden liput (esim. maakunnan lippu)
• Valtakunnallisten järjestöjen liput (esim. Mannerheimin lastensuojeluliitto)
• Järjestö-, ammatti- ja yhdistysliput (esim. JHL)
• Muut liput (esim. yritys- ja mainosliput)

(Lähde: Suomalaisuuden liitto)