Mikä mättää, kun etunimi ei kelpaa?

Nimilautakunnan käsittelyyn tuli vuonna 2022 noin 30 vauvalle ilmoitettua nimeä; aikuisten nimien määrästä ei ole saatavilla tarkempaa tietoa. Kun ottaa huomioon, että Tilastokeskuksen mukaan jo tammi–kesäkuun 2022 aikana syntyi 22 180 lasta, ilmoitusten määrä on vähäinen. Suurin osa etunimistä siis hyväksyttiin ilman sen kummempia mukinoita.

Asiasta uutisoivat muun muassa Yle ja Kaksplus.

• Katso viralliset nimipäiväsankarit Päivyrin nimipäivät-sivulta.
• Katso tietoa esimerkiksi suosituimmista nimistä Päivyrin nimitilastot-sivulta.

Nimilautakunnan puoltamat eli hyväksytyt nimet:

• Aamuntähti
• Aarnik
• Anoo
• Arsitar
• Avreno
• Bobandy
• Ellander
• Feeni
• Heito
• Häkä
• Juhania
• Kide-Pilvi
• Kimara
• Konon
• Korppi
• Lapitar
• Lourences
• Messis
• Mieli
• Niittu
• Petäjä
• Piamon
• Pihlajanmarjukka
• Pihlamo
• Poolo
• Pöly
• Sanervatar
• Saturnus
• Sjöbjörn
• Taide
• Torspo
• Unikonsiemen
• Wâânutamwee
• Yennerfer

Nimilautakunnan ei puolletut eli hylätyt nimet:

• Ahdin
• Aicksar
• Alfred’s daughter
• Amnell
• Annatar
• Appelsiinikki
• Azazel
• Buddha
• Caladrius
• Eklander
• Ellé
• Ephimachius
• Felín
• Filipecki
• Haades
• Jezebel
• johannes
• Juhoha
• Julma-Hurtta
• Kaaos
• Kallen-Kallela
• Klapi
• Koivuniitty
• Kukurtaja
• Lord
• Lucifer
• Maï
• Mielivalta
• Nat8hquhs
• Nex
• Otawa
• Paperi
• Pelekkä
• Punpuli
• Puukko Armo
• Raivomieli
• Rikia
• Rody’s son
• Rosmo
• samsam
• Saturnius
• Sheikki
• Sorína
• Suudelmitar
• Taawi
• Tanyá
• Tsygä
• Tuoni
• Uakke
• Uhka
• Ukonvaaja
• Wiiru
• Åriz

Mikä on syynä, etteivät yllä mainitut nimet kelvanneet? Vastaus löytyy Suomen etu- ja sukunimilaista.

Suomen laki määrittelee etunimen pääpiirteet

Jos etunimi on hyvinkin yleinen, vaikkapa Katja tai Mikko, sen kummempaa hyväksyntää nimelle ei tarvita. Nimi vain ilmoitetaan Digi- ja väestötietovirastoon (DVV) taikka siihen evankelisluterilaiseen kirkkoon tai ortodoksiseen seurakuntaan, johon lapsi kuuluu. Jos kyseessä on vastasyntynyt lapsi, nimi on ilmoitettava jollekin edellä mainitulle taholle kolmen kuukauden kuluessa lapsen syntymästä.

Mikäli kyseessä on kuitenkin harvinaisempi nimi, DVV, kirkko tai seurakunta saattaa pyytää oikeusministeriön nimilautakuntaa arvioimaan nimen sopivuuden. Etunimien lisäksi lautakunta arvioi myös sukunimiä.

Näiden tahojen takana puolestaan jyllää vuonna 2017 uudistettu Suomen etu- ja sukunimilaki. Aiemmat lait olivat jo suhteellisen vanhoja. Uudistettu sukunimilaki oli vuodelta 1986 (tätä edelsi vuoden 1921 laki) ja etunimilaki vieläkin vanhempi: Suomen ensimmäinen etunimilaki vuodelta 1946. Lait tosin yhdistettiin vuonna 1991 yhdeksi laiksi (nimilaki). Lakiin tehtiin pieniä sanamuutoksia kesällä 2022; tämän vuoksi esimerkiksi Finlexistä löytyy kaksi lähes samanlaista lakia.

Laki on aina määritellyt sen, että jokaisella suomalaisella täytyy olla etu- ja sukunimi. Nykyisen lain mukaan etunimiä on oltava vähintään yksi, mutta enintään neljä. Yhdysmerkin sisältävä nimi, esimerkiksi Juha-Matti, lasketaan yhdeksi nimeksi.

Laista löytyy muitakin kohtia, joissa määritellään tarkkaan se, millainen etunimi voi olla. Kun katsotaan hylättyjen nimien listaa ja verrataan sitä lakiin, löytyy jo muutamia kohtia, joista voi päätellä nimien olevan valitettavasti lainvastaisia.

Etunimi ei saa aiheuttaa pahennusta tai haittaa tai on etunimeksi ilmeisen soveltumaton

Tämä mainitaan heti etu- ja sukunimilain ensimmäisessä pykälässä. Toki varmasti ihmisillä on omia mielipiteitään siitä, mikä nimi pahennusta aiheuttaa, mutta laissa sitä tarkastellaan yleisen edun perusteella. Nimi ei esimerkiksi saa olla kirosana eikä se saa mm. lietsoa vihaan tai rikolliseen toimintaan taikka viitata henkilökohtaisiin ominaisuuksiin tai uskonnolliseen vakaumukseen.

Haitan arviointi puolestaan kuuluu lähtökohtaisesti sille, joka nimeä hakee, mutta lopullisen arvioinnin tekee nimiviranomainen. Erityistä huomiota kiinnitetään varsinkin lapsen nimeen.

Vaikka esimerkiksi listalta löytyvät Haades, Jezebel ja Lucifer kauniita ja mytologian kannalta mielenkiintoisia nimiä ovatkin (kirjoittajan mielestä ainakin), monille saattaa niistä tulla mielikuva Manalasta, kuolemasta ja paholaisesta. Lisäksi nimellä Lucifer on myös hyvin vahva uskonnollinen kaiku, joten se täyttää laissa mainitun ”pahennuksen” kriteerit.

Etunimeksi voidaan hyväksyä vain nimi, joka muodoltaan, sisällöltään ja kirjoitusasultaan vastaa vakiintunutta etunimikäytäntöä

Tästä mainitaan lain toisessa pykälässä. Aiemmin lakiin oli kirjattu, että etunimeä tarkasteltiin kieli- ja kulttuurisidonnaisesti, mutta Suomen kansainvälistymisen ansiosta pykälä muutettiin muotoon ”vakiintunutta”.

Tähän kategoriaan kuuluvat esimerkiksi seuraavat kriteerit:

• nimi löytyy jo suomenkielisistä nimistä vakiintuneella kirjoitusasulla
• etunimen ensimmäisen kirjaimen on oltava iso kirjain
• nimessä ei saa olla muita erikoismerkkejä kuin yhdysviiva; myös numerot on kielletty
• nimi ei saa olla arvon- tai ammatinnimitys

Nimilistaa tutkailtaessa ensimmäiseen kohtaan kuuluvat ainakin Otawa ja Taawi hienoista kirjoitusasuista huolimatta. Nimille nimittäin löytyy jo suomen kielen vakiintuneet nimet Otava ja Taavi.

Ison ensimmäisen kirjaimen osalta listan kiellettyihin nimiin puolestaan kuuluvat johannes ja samsam. Tähän liittyen nimi ei myöskään saa olla kokonaan isoilla kirjaimilla kirjoitettu eli esimerkiksi MAARIT ei kelpaa nimeksi.

Yhdysviivalla yhdistetyt nimet ovat hyvinkin yleisiä, vaikka nykyään on myös ajoittain käytäntönä jättää se kokonaan pois. Muita erikoismerkkejä ei saa käyttää eli esimerkiksi Minna-Maaria on etunimenä ok, mutta Minna.Maaria ei käy. Yhdysviivan jälkeinen nimi on myös kirjoitettava isolla, jonka lisäksi ilman yhdysviivaa kirjoitettavan etunimen nimet eivät saa molemmat alkaa isolla kirjaimella. Eli Minna-maaria ja MinnaMaaria ovat kiellettyjen listalla.

Listalta löytyvä erikoinen nimi Nat8hquhs sisältää puolestaan kielletyn merkin eli numeron. Nimi ei tosin taida kaikkia muitakaan lain vaatimia kriteereitä täyttää, mutta esimerkkinä tähän.

Hylättyjen nimien listalta löytyvät Lord ja Sheikki puolestaan viittaavat arvoon, minkä vuoksi näitä nimiä ei etunimiksi hyväksytä.

Tähän kastiin ainakin osaltaan kuuluvat myös eräät listan vierasperäiset nimet, kuten Alfred’s daughter ja Rody’s son. Vaikka Suomi onkin viime vuosikymmeninä kansainvälistynyt huomattavasti, yleistä etunimikäytäntöä nämä eivät noudata.

Etunimi on vakiintunut samalla sukupuolelle

Tähän on vaikea ottaa kantaa listan perusteella, kun ei ole tietoa siitä, onko nimi hylätty sukupuolen perusteella. Yksinkertaisuudessaan tämä lain kohta tarkoittaa kuitenkin sitä, että pojalle ei voi antaa vakiintunutta tytön nimeä eikä tytölle vakiintunutta pojan nimeä. Eli esimerkiksi Martti ei voi olla tytön nimi eikä Siiri pojan nimi.

Suomessa on kuitenkin useita etunimiä, jotka eivät ole vakiintuneet kummallekaan sukupuolelle, mutta ovat silti hyväksyttäviä (sukupuolineutraalit nimet). Tällaisia nimiä ovat esimerkiksi Kaino, Rauni, Viima ja Tuisku.

Etunimi ei voi olla ilmeisen sukunimityyppinen

Esimerkiksi listan Kallen-Kallela päättyy la-tavuun, joka on yleinen sukunimipääte. Muutenkin nimestä tulee ilmeisesti turhan paljon mieleen kuuluisan taiteilijan Akseli Gallen-Kallelan sukunimi. Muita esimerkkejä voisivat olla vaikkapa Laitila tai Nieminen.

Pientä höllennystä lakiin kuitenkin tuli. Nykyään sen puitteissa nimeksi kelpaa esimerkiksi Laine tai Kanerva – kyseinen nimi voi olla joko etu- tai sukunimi.

Sisaruksilla ja sisaruspuolilla ei saa olla samaa etunimeä

Toinen nimi voi olla kyllä sama kuin toisen etunimi. Esimerkiksi Lotta Miisan siskon nimi voisi olla Miisa Lotta.

Tarkalleen ottaen laissa lukee, että ”alaikäisen lapsen ensimmäiseksi etunimeksi ei voida kuin erityisestä syystä hyväksyä nimeä, joka on nimensaajan elossa olevalla sisaruksella tai puolisisaruksella ensimmäisenä nimenä.” 

Eli jos nyt lakia oikein tulkitsee, niin periaatteessa jollain erittäin hyvällä syyllä voisi sisaruksilla olla sama nimi. Mutta miksi se syy on, ei ole näin yhtäkkiseltään tiedossa.

Ja toisaalta, jos perhettä on kohdannut valitettava suru ja yksi sisaruksista on kuollut, vastasyntyneen voi nimetä edesmenneen etunimellä.

Etunimi ei saa päättyä poika- tai tytär-sanaan tai muuhun vastaavaan

Eli etunimenä ei voi olla esimerkiksi Jukanpoika tai Liisantytär. Toiseksi, kolmanneksi tai neljänneksi nimeksi tällainen nimi kuitenkin hyväksytään.

Poikkeuksia kuitenkin löytyy

Pientä joustavuutta etu- ja sukunimilaki kuitenkin antaa, varsinkin uudisnimien suhteen. Esimerkiksi lain 3 §:n mukaan etunimen voi antaa lapselle, jos nimi löytyy väestötietojärjestelmästä vähintään viideltä elossa olevalta ja samaa sukupuolta edustavalta henkilöltä. Nimen ei tarvitse kuitenkaan olla vakiintunut kyseiselle sukupuolelle.

Eli esimerkiksi jos kyseinen nimi on annettu tällä hetkellä viidelle tytölle, se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että nimi tulee tulevaisuudessa olemaan tytön nimi. Toisin sanoen tämä lista on tässä vaiheessa vielä hyvin sukupuolineutraali. Jos siis haluat lapsellesi sukupuolineutraalin nimen, tätä alun erittäin pientä sukupuolittuneisuutta ei kannata säikähtää: tyypillisesti vie useita vuosikymmeniä ennen kuin nimestä tulee tietylle sukupuolelle vakiintunut nimi.

Jos kyseessä on vielä harvinaisempi nimi, nimilautakunta arvioi asiaa tapauskohtaisesti erikseen. Tähän viittaa omalta osaltaan jo nimilautakunnan hyväksyttyjen nimien listalta löytyvät upeat ja omalaatuiset nimetkin – tai ei ainakaan ihan heti tule mieleen ketään henkilöä nimeltä esimerkiksi Lapitar, Korppi, Unikonsiemen tai Kide-Pilvi.

Toinen erityinen laissa mainittu poikkeus on se, että jos henkilöllä on jokin yhteys vieraaseen valtioon, perinteisestä etunimikäytännöstä voidaan poiketa. Tämä yhteys voi olla kansalaisuus, perhesuhteet tai joku muu niihin rinnastettava syy. Etunimen täytyy kuitenkin vastata kyseisen valtion vakiintunutta etunimikäytäntöä.

Muut etu- ja sukunimilain 3 §:n poikkeukset ovat uskonnollinen tapa ja se, jos nimeen harkitaan olevan muu erityinen syy.

Entä jos haluaa itse vaihtaa etunimensä?

Samoja lain pykäliä sovelletaan niin lapsiin kuin aikuisiinkin. Jos nimi on yleinen, sen voi useissa tapauksissa muuttaa tekemällä Digi- ja väestötietovirastoon kirjallisen ilmoituksen. Joskus tosin tarvitaan erillinen kirjallinen hakemus. DVV:n kautta voi myös muuttaa etunimien järjestystä, lisätä tai poistaa etunimiä sekä lisätä yhdysmerkin nimeen tai poistaa sen.

Jos henkilö on täysi-ikäinen, nimeä voi hakea ilman mitään sen kummempia lupia. Alaikäisiin sovelletaan hieman eri sääntöjä.

Jos lapsi on alle 10-vuotias ja huoltaja hakee hänelle nimenmuutosta, tarvitaan kaikkien huoltajien suostumus asiaan. Lapselta ei pyydetä suostumusta.

Jos lapsi on täyttänyt 12 vuotta, etu- ja sukunimilain mukaan häntä kuullaan nimiasiassa. DVV:n sivuston mukaan tämä ikäraja on 10 vuotta. Tähän viittaa etu- ja sukunimilakikin: ”alaikäisen etu- tai sukunimeä ei myöskään voida muuttaa vastoin 12 vuotta nuoremman lapsen tahtoa, jos hän on niin kehittynyt, että hänen tahtoonsa voidaan kiinnittää huomiota.” Eli 10 vuotta saattaa olla hyvinkin pätevä ikä viranomaisten silmissä.

Alle 15-vuotias ei kuitenkaan voi itse hakea itselleen nimenmuutosta. Sen voi tehdä vain lapsen huoltaja.

Jos puolestaan 15–17-vuotias nuori hakee itselleen nimenmuutosta, kaikkia huoltajia kuullaan asiassa. Tähän ikäluokkaan kuuluvan on kirjoitettava hakemukseen vapaamuotoinen perustelu nimen vaihtamisen syystä.

Kahdessa edellä mainitussa tapauksessa ristiriitatilanteet ratkaistaan aina lapsen tai nuoren tahdon mukaan.

Kattava tietopaketti etunimen muuttamisesta löytyy Digi- ja väestötietoviraston sivustolta.

Nämä uudet lakihöllennykset tuovat parannuksia varsinkin heille, jotka haluavat muuttaa nimensä vastaamaan omaa sukupuoli-identiteettiään. Useimmissa tapauksissa riittää pelkkä sähköinen hakemus, jossa hakija ilmoittaa nimenmuutoksen liittyvän sukupuoli-identiteettiin. Aiheesta lisää voit lukea esimerkiksi Setan Nimilaki-artikkelista.

Suomeenkin mahtuu monenlaisia nimiä

Tässä artikkelissa mainitut edellytykset etunimelle saattavat kuulostaa hyvinkin ankarilta ja tarkoilta. Kannattaa kuitenkin ottaa huomioon, että esimerkiksi Suomen väestötietojärjestelmään on kirjattu noin 143 000 nimeä (2019). Tämä tosin sisältää monien eri etunimien eri muotoja (esim. Aleksandra ja Alexandra on listattu eri nimiksi).

Eli kyllä nimivaihtoehtoja pitäisi riittää moneen lähtöön. Ja toki aina kannattaa kokeilla itse keksittyä nimeä, josko se olisi sopiva uudeksi lapsen etunimeksi – vastasyntyneen lapsen ensimmäisen nimen antaminen ei kuitenkaan maksa mitään.

Ja jos ei nimi viralliseksi nimeksi kelpaa, voihan sitä aina käyttää vaikka lempinimenä.

Lisälukemista: Nimipäivien vietolla on pitkä historia.