Kesäaikaan siirrytään maaliskuun viimeisenä viikonloppuna

Vuonna 2024 kesäaikaan siirrytään 31. maaliskuuta kello 3.

Ensimmäisen kerran kesäaikaa kokeiltiin Suomessa jo toisen maailmansodan aikana vuonna 1942. Silloin tämä tehtiin vain yhtenä kesänä. Nykyinen kellojen siirtely alkoi vuonna 1981, kun kesäaika otettiin jokavuotiseen käyttöön.

Euroopan yhtenäinen käytäntö kellojen siirtoon tuli voimaan vuonna 1996. Kaikki Euroopan maat, jotka noudattavat kesä- ja talvi- eli normaaliaikaa, siirtyvät kesäaikaan maaliskuun viimeisenä viikonloppuna ja takaisin normaaliaikaan lokakuun viimeisenä viikonloppuna. Tätä ennen Suomessa siirryttiin normaaliaikaan syyskuun viimeisenä viikonloppuna.

Maailmanlaajuisesti kesä- ja talviaika on käytössä noin 70 maassa, mutta kaikki eivät mene samalla rytmillä kuin Euroopassa.

Kesäajan historiaa

Ensimmäinen idea kellojen siirrosta juontaa juurensa vuoteen 1784. Yhdysvaltalainen keksijä Benjamin Franklin nimittäin halusi rajoittaa kynttilöiden kulutusta kesäaikaan. Ilmeisesti Franklin teki asiaan liittyen tarkkojakin laskelmia.

1900-luvun alussa brittiläinen William Willett puolestaan ehdotti Britannian parlamentille kesäaikaa. Vuonna 1907 hän myös kirjoitti pamfletin Waste of Daylight, jossa kertoi tarkemmin, miten kellon siirron voisi hoitaa: neljänä perättäisenä huhtikuun sunnuntaina kelloja siirrettäisiin eteenpäin 20 minuuttia kello 2 aamulla. Normaaliaikaan palaaminen puolestaan tehtäisiin neljänä perättäisenä syyskuun sunnuntaina.

Kumpikaan näistä herroista ei kesäaikaa kuitenkaan nähnyt, vaikka Willettin osalta se olikin lähellä. Vain reilu vuosi Willettin kuoleman jälkeen, Britannia testasi kellojen siirtoja ensimmäisen maailmansodan yhteydessä. Tätä ennen kelloja siirteli myös Saksa. Myös muutamat muut maat seurasivat näiden maiden esimerkkiä ensimmäisen maailmansodan yhteydessä.

Sotien aikaan syy kesäaikaan siirtymiselle oli hieman samanlainen kuin mihin herra Franklin aikoinaan vetosi: säästöt, tarkalleen ottaen energiasäästöt. Valoisammat illat takasivat sen, ettei kallisarvoista hiiltä kulunut niin paljon iltaisin. Tästä juontaa myös kesäajan englanninkielinen nimi Daylight Saving Time.

Yksi näkyvä esimerkki kesäajan poistamisesta on vuodelta 2011, kun Venäjä päätti luopua kellojen siirtelystä. Tällöin pysyväksi ajaksi valittiin kesäaika. Pimeät talviaamut alkoivat kuitenkin kyllästyttämään kansalaisia ja vuonna 2014 presidentti Vladimir Putin päättikin, että Venäjällä siirrytään pysyvästi talvi- eli normaaliaikaan.

Kesäaika Suomessa

Kun kesäaika Suomessa otettiin käyttöön vuonna 1981, kansalaisia jouduttiin rauhoittelemaan monin eri tavoin. Kansalaisille kerrottiin muun muassa, että kelloja voi siirtää jo ennen nukkumaanmenoa eikä kelloa tarvitse siirtää juuri kello 3 yöllä. Yleisradio ilmoitti, että uutiset tulevat kesäajasta huolimatta totutusti kello 20.30 ja Posti puolestaan kertoi, ettei aamulehtien jakelu tule kesällä myöhästymään muuta kuin yönä, jolloin kelloja siirretään.

Vuoteen 2017 saakka suomalaiset siirsivät tunnollisesti kelloja joka kevät ja syksy, vaikka keskustelua tämä kellojen siirto on aiheuttanut jo vuosien ajan. Vuonna 2017 Suomessa tehtiin kansalaisaloite kellojen siirron poistamisesta.

Koska kesäaika on nykyään koko EU:n laajuinen yhtenäinen direktiivi, Suomi ei kuitenkaan yksin pystynyt asiaan vaikuttamaan, vaikka myös eduskunta kannatti kansalaisaloitetta. Vuoden 2018 keväällä Suomi jätti aloitteen EU:lle kellojen siirtelyn luopumisesta.

Seuraavan vuoden maaliskuussa Euroopan parlamentti äänesti asiasta ja huimilla enemmistön äänillä (410—192) Eurooppa olisi valmis luopumaan kellojen siirtelystä. Alkuperäisenä tarkoituksena oli, että vuodesta 2021 alkaen EU:n jäsenmaat saisivat päättää halustaan luopua kesäajasta.

Mutta sitten tuli korona. Nyt pelkona onkin, että Suomessa, kuten muissakin Euroopan maissa, kelloja venkslataan ainakin vielä pari vuotta. Pieniä toiveita heräteltiin suunnitelmista luopua kesäajasta vuonna 2023, mutta tämäkin vuosi oli ja meni.

Mutta joka tapauksessa kysymys kesäajasta luopumisesta on saatu päätökseen. Jäljellä on enää kysymykset, että milloin tämä tapahtuu ja mihin aikaan Suomi pysyvästi jäisi.

Vuoden 2018 syksyllä liikenne- ja viestintäministeriö teki kyselyn otakantaa.fi-palvelussa. Kansalaisilta kysyttiin, kumpaan aikaan suomalaiset haluaisivat pysyvästi siirtyä. Vastauksia kyselyyn annettiin lähes 680 000 ja vastaajista lievä enemmistö (52 %) toivoi pysyvää talvi- eli normaaliaikaa. 48 % vastanneista liputti kesäajan puolesta. On myös annettu ehdotuksia, joissa Suomen pitäisi siirtyä kokonaan uudelle aikavyöhykkeelle.

Kellojen siirtely sekoittaa ihmisen elimistöä

Kellojen joka vuotisesta venkslaamisesta on tehty useita tutkimuksia ympäri maailmaa. Nykyään onkin otettu huomioon enemmän siirrosta aiheutuvat haitat kuin minimaalinen energiansäästö.

Yleisesti ottaen ihmisille on huomattavasti helpompaa siirtyä syksyllä talviaikaan kuin keväällä kesäaikaan; saahan syksyllä tunnin lisää aikaa nukkua. Keväällä tämä tunti puolestaan otetaan pois, joka aiheuttaa monelle ihmiselle isojakin psyykkisiä ja fyysisiä oireita.

Alla listattuna muutamia lähdeartikkeleista löytyneitä tutkimustuloksia ja väittämiä.

• Tunti vähemmän yöunta kellojen siirron aikaan altistaa sairauksille ja tapaturmille (mm. sydänkohtaukset, aivohalvaukset, diabetes, työtapaturmat)
• Huonosti nukutut yöt altistavat mm. lihomiselle ja korkeammalle verenpaineelle
• Yöllinen liikeaktiivisuus kasvaa; unesta tulee katkonaista ja kevyttä
• Kellojen siirtäminen väsyttää ja stressaa
• Kellojen siirto suuntaan tai toiseen nostaa hetkellisesti aivoinfarktin riskiä (8 %:n kasvu kahtena siirtoa seuraavana päivänä)
• Kestää jopa viisi päivää ennen kuin ihmisen elimistö sopeutuu tuntia aikaisempaan heräämiseen
• Ihmisten vireystaso laskee huomattavasti altistaen liikenneonnettomuuksille
• Pörssimeklareiden univelat ja keskittymisvaikeudet aiheuttivat vuonna 2000 Yhdysvalloissa 30 000 000 000 dollarin tappiot
• Kellojen siirtely aiheuttaa suunnittelu- ja ylityökustannuksia
• Keväällä iltavirkkujen sosiaalinen aikaero menee sekaisin

Talviaika vai kesäaika

Koska Suomi on pitkä maa ja vuosittaiset valoisuuden vaihtelut ovat hyvinkin suuria, talvi- ja kesäaika eivät täällä oikeastaan vaikuta kuin ainoastaan keväällä ja syksyllä. Esimerkiksi pohjoisessa Suomessa kesät ovat aina valoisia ja talvet pimeitä, näytti kello mitä vaan.

Perusteluita puolin ja toisin kuitenkin riittää hyvinkin paljon. Alla listattuna muutamia perusteluja puolesta sekä vastaan molempien aikojen osalta. Listat on kerätty tämän artikkelin lopussa listattujen lähteiden takaa. Osa syistä saattaa toistua eri sanoin molempien aikojen osalta, mutta tästä näkee, että mielipiteitä asian suhteen on monia.

Talvi- eli normaaliaika

Plussat

• Normaaliaika noudattaa ihmisen sisäistä, evoluutiosta juontuvaa, biologista kelloa paremmin kuin kesäaika
• Ihmiset sairastelevat vähemmän, kun he elävät biologisen kellon mukaan
• Pimeät illat aikaistavat pimeähormoni melatoniinin eritystä (iltavirkutkin saattaisivat nukahtaa aikaisemmin)
• Hämärämmät illat estävät uniongelmia
• Valoisammat aamut estävät aamuväsymystä ja kaamosmasennusta sekä tekee ihmiset virkeämmiksi
• Maataloudessa eläimet elävät normaalin rytminsä mukaan, joka on lähempänä normaaliaikaa
• Valoisat aamut ovat turvallisempia kouluun käveleville/pyöräileville lapsille
• Maissa/alueilla, joissa pimeä tulee varhaisemmin illalla, on korkeammat tulotasot kuin maissa/alueilla, joissa aurinko laskee vasta myöhään illalla

Miinukset

• Liikenneonnettomuudet kasvavat pimeyden myötä
• Pimeät illat lisäävät kaamosmasennusta
• Iltaliikunta saattaa vähentyä pimeyden vuoksi

Kesäaika

Plussat

• Energiansäästö (tosin tutkimusten mukaan tämä on enää vain muutama prosentti)
• Ihmiset saavat iltaisin enemmän D-vitamiinia (toki vain, jos viettävät ajan ulkona)
• Valoisaa ulkoiluaikaa on Etelä-Suomessa n. 40 tuntia enemmän
• Iltaliikunnan määrä lisääntyy (kansanterveys kasvaa)
• Valoisammat illat estävät kaamosmasennusta
• Kesäajan rientoihin tarkoitetut tavarat (esim. urheiluvälineet ja grillit) menevät paremmin kaupaksi
• Yhdeksässä maassa tehdyn tutkimuksen mukaan valoisat illat saavat 5—16-vuotiaat lapset liikkumaan enemmän Euroopassa ja Australiassa

Miinukset

• Liikenneonnettomuudet kasvavat väsymyksen myötä
• Iltojen valoisuus siirtää nukkumaanmenoaikaa ja altistaa univaikeuksille
• Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan tunti lisää valoisampaa aikaa illalla ei lisää aikuisten liikkumista/kuntoilua
• Iso-Britanniassa tehdyn tutkimuksen mukaan lasten liikunta lisääntyy vain noin kaksi minuuttia valoisien iltojen johdosta (33 min vs. 35 min)
• Vaikka ilta-aika pitenee, perheelliset ja työssäkäyvät ihmiset joutuvat heräämään aiemmin lasten koulun ja töiden takia (uniaika vähenee)
• Myöhäinen valo altistaa ylipainolle, diabetekselle, sydänvaivoille ja rintasyövälle (lyhyt yöuni lisää ylipainoa ja tulehduksia)
• Kesäaika sekoittaa biologista kelloa, joka altistaa mielialaongelmille, unikatkoksille, väsymykselle ja kaamosoireiden pahentumiselle
• Pimeät aamut lisäävät energiankulutusta

Lista varmasti jatkuisi pitempäänkin ja keskustelut asiasta kärjistyvät välillä aikamoiseksi väittelyksi. Tosin nykyään nettikeskusteluissa on alkanut tulla enemmän ja enemmän esille asia, jonka mukaan ihmisiä ei enää niin vaivaa kumpi aika valitaan, kunhan päästään kellojen siirtelystä eroon.

Aika näyttää milloin tämä tulee tapahtumaan.